Helsinki oli vuonna 2012 maailman designpääkaupunki yhdessä Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Lahden kanssa.
Maailman designpääkaupungiksi valitaan hakemusten perusteella joka toinen vuosi yksi kaupunki maailmassa, jonka katsotaan poikkeuksellisen ansiokkaasti edistävän muotoilun käyttöä kaupungin kokonaisvaltaisessa kehittämisessä. Valinnasta vastaa teollisen muotoilun maailmanjärjestö World Design Organization (WDO).
Yksittäisille muotoilusaavutuksille on olemassa lukuisia palkintoja, mutta nimitys maailman designpääkaupungiksi (World Design Capital, WDC) on ainutlaatuinen, koska se painottaa designin laajempaa merkitystä kaupunkiympäristölle, taloudelle ja asukkaille.
Nimitys antaa kaupungeille ainutlaatuisen mahdollisuuden esitellä saavutuksiaan innovatiivisessa muotoilussa ja nostaa esiin onnistuneesti toteutettuja kaupunkiympäristön elävöittämisstrategioita.
Suomen kielessä World Design Capital Helsinki 2012 -hankkeesta käytetään usein nimitystä designpääkaupunki. Tavoitteena oli etsiä ja kehittää keinoja, miten kaupungeista voidaan muotoilun avulla tehdä entistäkin parempia ja toimivampia paikkoja. Ei ainoastaan Suomessa, vaan kaikkialla maailmassa.
Pääteemana oli Open Helsinki – Embedding Design in Life, joka tarkoittaa muotoilun sovellusalueen laajentamista tuotteista erilaisiin järjestelmiin, esimerkiksi terveydenhuollon kaltaisiin julkisiin palveluihin. Lyhyesti sanottuna kyse on paremman kaupungin tekemisestä.
Mistä designpääkaupunki muodostuu?
Hankkeen omistajina oli viisi kaupunkia: Helsinki (595 000 asukasta), Espoo (252 000 asukasta), Vantaa (203 000 asukasta), Kauniainen (8 700 asukasta) ja Lahti (102 000 asukasta). Yhdessä nuo viisi kaupunkia muodostavat eteläiseen Suomeen yli miljoonan asukkaan metropolialueen, joka vuonna 2012 toimi maailman designpääkaupunkina.
Hankkeessa oli mukana muun muassa seuraavia taustayhteisöjä:
Suomen valtio: Työ- ja elinkeinoministeriö, Opetus- ja kulttuuriministeriö. Hankkeessa on osallisena myös muita ministeriöitä sekä Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (Sitra) ja Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus (Tekes).
Yritykset: Designpääkaupunkivuosi on yksi suurimpia Suomessa koskaan toteutettuja yritysyhteistyöhankkeita.
Pääyhteistyökumppaneitamme olivat muun muassa: BMW, Finavia, Haenyt.fi Yrityslaina, HOK-Elanto, Kauppatieteiden Maisteri, KONE, Martela, Nokia, Oivalaina, UPM ja Viking Line.
Yliopistot ja korkeakoulut: Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto. Lisäksi designpääkaupunki -hankkeessa on mukana pääkaupunkiseudulla sekä Lahdessa toimivia ammattikorkeakouluja.
Muotoiluorganisaatiot: Design Forum Finland, Teollisuustaiteen liitto Ornamo, Graafisen suunnittelun ammattilaisten järjestö Grafia sekä Suomen arkkitehtiliitto SAFA.
Säätiöt: Svenska kulturfonden.
Mistä designpääkaupunki saa rahoituksensa?
Designpääkaupunki-hankkeen kokonaisbudjetti vuosille 2010 – 2013 oli noin 16 miljoonaa euroa. Mukana olevat viisi isäntäkaupunkia rahoittivat hanketta yhteensä 6 miljoonalla eurolla.
Työ- ja elinkeinoministeriö sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittivat hanketta yhteensä 5 miljoonalla eurolla.
Yritykset ja säätiöt rahoittivat hanketta yhteensä 5 miljoonalla eurolla.
Designpääkaupunki -hankkeen menot jakautuivat vuosille 2010 – 2013 seuraavasti: Ohjelma- ja sisältökulut 7 miljoonaa euroa. Viestintä- ja markkinointikulut 5 miljoonaa euroa. Organisaatio- ja muut kulut 4 miljoonaa euroa.
Rahoituksella katettiin toiminnallisia kuluja kuten keskeisten tapahtumien tuotantokuluja sekä hankkeen viestintä-, markkinointi- ja organisaatiokuluja.
Designpääkaupungin toimintaan liittyvien tapahtumien, ohjelmien ja hankkeiden budjetit olivat itsenäisiä. Samoin yritysten, julkishallinnon, muiden toimijoiden ja kaupunkilaisten panokset. Arvio hankkeen kokonaisvaikutuksesta on yli 50 miljoonaa euroa.
Designpääkaupunki -hankkeen toteuttamisesta ja oikeuksien hallinnasta vastasi tarkoitusta varten perustettu Kansainvälinen designsäätiö.
World Design Capital Helsinki 2012 -hankkeen toteuttamisesta ja oikeuksien hallinnasta vastasi Kansainvälinen designsäätiö. Helsingin Aleksanterinkadulla toimistoaan pitävä säätiö kokosi, edisti ja koordinoi designpääkaupunki -hankkeen tavoitteita, toimintoja ja ohjelmakokonaisuutta.
Kansainvälisen designsäätiön hallitus huolehti säätiön asianmukaisesta järjestämisestä, hoiti säätiön varoja ja päätti säätiön toimintaperiaatteista.