Designpääkaupunki hakee pysyviä muutoksia

Yhteiskunnan toimivuuteen voidaan vaikuttaa muotoilun avulla suuresti, mutta tarjolla olevia mahdollisuuksia ei ole vielä hyödynnetty tarpeeksi.

Tammikuussa alkoi Helsingin vuosi maailman designpääkaupunkina. Kyseessä ei ole 12 kuukauden pituinen taidetapahtuma vaan laaja yhteiskunnallinen hanke, jonka vaikutusten on tarkoitus heijastua pitkälle tulevaisuuteen. Lähtökohtana on paremman, toimivamman ja viihtyisämmän kaupungin tekeminen.

Ajankohta on erinomainen. Lähivuosina kaupunkirakenteet muuttuvat Helsingin seudulla historiallisen nopeasti. Palvelujen tuottaminen on yhä vaativampaa. Luovista aloista on jo nyt tullut elinkeinopolitiikan ydintä. Kansalaiset haluavat osallistua aktiivisesti elinympäristönsä kehittämiseen.

Murroksessa on myös design - sekä alana että käsitteenä. Kyse ei enää ole pelkästään esineiden suunnittelusta tai taidekäsityöstä vaan muotoilun ja sen menetelmien laajamittaisesta hyödyntämisestä yhteiskunnassa. Kaiken ytimessä on vastuu ihmisestä.

Maailman designpääkaupungiksi valitaan joka toinen vuosi kaupunki, jonka katsotaan esimerkillisesti hyödyntävän muotoilua kulttuurisen, sosiaalisen ja taloudellisen kehityksensä välineenä. Aiemmin designpääkaupunkeina ovat toimineet Soul vuonna 2010 ja Torino vuonna 2008. Helsingin jälkeen on vuorossa Kapkaupunki vuonna 2014.

Designpääkaupungin valitsee teollisen muotoilun maailmanjärjestö Icsid, joka myös valvoo toimintaa vuoden ajan. Jotkut ovat pitäneet toimintamallia liian byrokraattisena, mutta vastaavat mallit ovat kansainvälisissä suurhankkeissa yleisiä.

Helsingin designpääkaupunkihanketta varten on perustettu Kansainvälinen designsäätiö. Se ei ole perinteinen säätiö vaan väliaikainen organisaatio, jonka tehtävänä on toteuttaa hanke parhaalla mahdollisella tavalla yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Designpääkaupungin taloudellinen laajuus syntyy eri toimijoiden panostuksesta; designsäätiön budjetti on siitä vain osa.

Valtaosa designpääkaupungin ohjelmasta on koottu avoimella haulla. Tarkoituksena on tarjota kaupunkilaisille keinoja vaikuttaa oman elinympäristönsä kehittämiseen.

Yleinen kiinnostus designpääkaupungin ohjelmistoa kohtaan on ylittänyt odotukset: erilaisia ehdotuksia oli tullut syyskuun 2011 alkuun mennessä lähes 1400, ja valtaosa niistä on erinomaisia.

Designpääkaupunkina toimiminen vahvistaa merkittävästi Helsingin seudun kansainvälistä profiilia. Pääkaupunkiseutuun on jo nyt käynyt tutustumassa satoja toimittajia eri puolilta maailmaa.

Vuoden 2012 tavoitteista keskeisin on designin yhteiskunnallisen roolin vahvistaminen koko Suomessa. Tavoite voi tuntua itsestään selvältä maassa, jota on usein pidetty muotoilun edelläkävijänä. Designin yhteiskunnalliset vaikutukset ovat kuitenkin olleet toistaiseksi rajallisia.

Yksi suomalaisen yhteiskunnan avainkysymyksistä on julkisten palvelujen toimivuus. Siihen nähden on hämmästyttävää, kuinka vähän muotoilua on käytetty niiden kehittämiseen.

Parannettavien asioiden lista on pitkä. Vanhustenhuollossa tarvittaisiin toimivia ja turvallisia koteja. Joukkoliikenteen sujuvuus nojaa järjestelmän helppokäyttöisyyteen. Terveydenhuolto taas tulisi suunnitella alusta lähtien potilaskokemusten ympärille. Jos käyttöliittymä jää vajavaiseksi, mistä tahansa tietojärjestelmästä tulee helposti katastrofi.

Designin merkitys on vahvistunut myös yritystoiminnassa. Mitä kansainvälisemmät markkinat yrityksen tuotteilla tai palveluilla on, sitä enemmän design on hyödyksi. Suomen kaltainen asukasmäärältään pieni vientimaa tarvitsee muotoilun tuomaa kilpailukykyä.

Julkisuudessa on esitetty designpääkaupungista kriittisiäkin arvioita. Sen tavoitteita on sanottu mielikuvituksettomiksi, sillä muotoilua pitäisi joka tapauksessa hyödyntää yhteiskunnassa laajalti. Niin pitäisi, mutta kun ei hyödynnetä.

Designpääkaupungin täytyykin vauhdittaa muutosta. Myös designin ammattilaisille lienee tärkeämpää muotoilun merkityksen pitkäkestoinen vahvistuminen kuin yksittäisten projektien toteutuminen juuri vuonna 2012.

Ohjelmahankkeiden toteutusvastuu on pääasiassa toimijoilla itsellään. Tällä pyritään varmistamaan, että osaaminen ja kontaktit jäävät kentälle ja synnyttävät designia hyödyntävää toimintaa myös vuoden 2012 jälkeen. Jos niin käy, voimme olla tyytyväisiä.